Tästä syystä korkein oikeus päätti kumota aborttioikeuden
... eli kuinka palataan 1700-luvulle.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu 26. kesäkuuta 2022.
Korkeimman oikeuden tuomariyhdeksikkö, sekä entinen presidentti Donald Trump. Kuva: Trump White House.
Korkein oikeus jätti istuntokautensa päätteeksi oikean jymypommin. Tai oikeastaan vertauskuvallisesti: sytytti kokonaisen jäteaseman palamaan ja paineli kesälomille odottelemaan, että muut siivoavat jäljet.
Tässä tekstissä käyn läpi:
Aborttipäätöksen oikeudellista ideologiaa;
Kuinka päätöstä perustellaan (lyhyesti), ja;
Mihin korkeimman oikeuden päätös voi johtaa paitsi oikeus-loogisesti, myös poliittisesti.
Pääosassa tässä tekstissä on itse korkeimman oikeuden niin sanottu Dobbs-päätös, joka on luojan kiitos litteroitu The New York Timesin juttuun.
1. Mikä ihmeen originalismi?
Yksinkertaisimmillaan originalismi tarkoittaa perustuslain tulkitsemista siten, kuten Yhdysvaltojen perustajaisät tarkoittivat. Professori Steven Calabresin mukaanperustuslain tekstille on annettava se merkitys, mikä tekstillä on ollut sen säätämisen aikaan.
Originalistit huomauttavat, että ideologia sopii hyvin ajatukseen siitä, miten Yhdysvaltojen liittovaltion hallinto toimii.
Yhdysvallat perustettiin vallan hajauttamisen idealle: edustajainhuoneen jäsenet valitaan kahden, presidentti neljän ja senaattorit kuuden vuoden välein.
Lakien ylimmät tulkitsijat, eli korkeimman oikeuden jäsenet nimittää presidentti. Nimityksen puolestaan vahvistaa senaatti. Tämä hidas sykli takaa sen, että korkeimman oikeuden linja vaihtuu erittäin hitaasti. Tämä tuo vakautta päätöksentekoon ja lakien säätämiselle turbulenttinakin aikana.
Originalismin perusongelma on tietysti se, että Yhdysvaltojen perustuslain kirjoittivat yläluokkaan kuuluvat kristityt ja valkoiset, orjia omistaneet miehet 1700-luvun lopussa. Usein originalistien vastavoimaksi nostetaan niin sanotut elävän perustuslain tulkitsijat.
Esimerkiksi rotuerottelu muuttui laittomaksi vasta vuoden 1954 Brown-päätöksen myötä, sanovat perustuslain elävyyttä ajassa korostavat oikeustieteilijät. Rotuerottelu tuli sosiaalisesti hyväksymättömäksi asiantilaksi kansan mielipiteen myötä, ja ajan saatossa siitä voisi tulla taas hyväksyttyä, jos kansan mielipide muuttuu.
Originalistit taas vetoavat siihen, että perustuslain 14. lisäys on aina kieltänyt rotuerottelun ja että vuoden 1896 Plessy-päätös (joka vahvisti rotuerottelua) tehtiin väärin perustein.
Tämä jako elävään perustuslakiin ja tekstinseuraajiin on osin keinotekoinen ja menettänyt merkitystään. Originalismi on ehdottomasti vallalla koko korkeimmassa oikeudessa. Tuorein liberaali tuomarinimitys Ketanji Brown Jacksonkin kehui originalismia kuulemisessaan aiemmin keväällä.
2. Aborttipäätöksen perustelut
Korkeimman oikeuden tuomarin Samuel Aliton kirjoittama päätösteksti on hämmentävää luettavaa.
Päätösperusteluiden alkajaisiksi Alito käy läpi, kuinka abortin taannut Roe-päätös ja sitä vahvistanut Casey-päätös tehtiin loogisesti väärin perustein. Aliton ja korkeimman oikeuden enemmistön mukaan abortin rajaksi laitettua 23. raskausviikkoa ei perusteltu kestävästi. Roe-päätös puuttui osavaltion sisäisiin kehityskulkuihin ja korkein oikeus ylitti toimivaltuutensa.
Casey-päätöksessä osavaltiot velvoitettiin huolehtimaan siitä, että lainsäädännöstä ei koidu “liiallista taakkaa” aborttia hakeville naisille. Tätä luonnehdintaa vastaan Alito hyökkää vahvasti.
Sen jälkeen päätöstekstissä käydään läpi nykyistä oikeustilaa ja perustuslain 14. lisäystä, johon aborttioikeus viime kädessä nojaa. Yhdysvaltojen aborttilain pohjalla ei ole sukupuolten välinen tasa-arvo, vaan henkilön oikeus yksityisyyteen oman lääkärinsä kanssa. Lisäyksestä ei löydy mainintaa abortista, Alito huomauttaa.
Kun tekstistä ei löydy sanaa abortti, siirtyy Alito tapaoikeuteen, eli kuinka aborttia on historiallisissa oikeustapauksissa käsitelty. Ja se on kuulkaas matka.
Alito aloittaa 1200-luvun englantilaisesta juristista Henry de Bractonista, jonka mukaan abortti myrkyn tai muun avulla silloin, kun sikiö on jo hahmotettavissa, on murha. Lisäksi Alito ottaa useita esimerkkejä abortin rangaistavuudesta 1200–1700-luvuilta. Abortti on ollut laiton, jos lapsen liikkeet on voinut tuntea kohdussa.
Päinvastoin, kaikki raskaudenkeskeytykset ovat olleet “barbaarimaisia ja luonnottomia”, Alito arvioi ja ottaa esiin tapaukset vuosilta 1732 ja 1602. Tästä syystä Alito katsoo, ettei historiallinen tapaoikeus katso aborttia hyvällä.
Yhdysvaltojen historiassa tilanne on sama, Alito kirjoittaa.
Juu, raskautta ei voitu tieteellisesti määritellä 1800-luvulla ennen kuin sikiö alkoi liikkua. Siitä huolimatta Yhdysvallat pitkälti seurasi Iso-Britannian esimerkkiä ja 28 osavaltiota 37:stä oli jo kriminalisoinut kaikenlaiset abortit ennen kuin perustuslain 14. lisäys hyväksyttiin vuonna 1868.
Sitä, että 1800-luvulla valtaa pitivät edelleen rikkaat valkoiset miehet, Alito ja korkeimman oikeuden enemmistö ei huomioi.
Siksi liittovaltion aborttioikeus ei ole perustuslain mukainen. Siksi asia täytyy jättää osavaltioille, korkeimman oikeuden enemmistö sanoo.
3. Oikeudelliset ja poliittiset seuraukset
Korkeimman oikeuden enemmistön perustelut jatkuvat vielä pitkälti, eikä niitä kannata tässä avata kuin soveltuvin osin. Tärkeintä on ymmärtää, että nykyinen korkein oikeus ajattelee liittovaltion takaavan pohjimmiltaan 1700-luvun lopun valkoisen kristityn orjavaltion oikeudet. Kaikki muu on osavaltioiden käsissä.
Tärkeää on ymmärtää myös, että korkeimman oikeuden konservatiivienemmistö tulee pysymään vielä hyvän aikaa. Trumpin nimittämät Neil Gorsuch, Brett Kavanaugh ja Amy Coney Barrett pysyvät tuomarinpallilla vielä lähemmäs puoli vuosisataa. Clarence Thomas ja Samuel Alito saattavat jatkaa vielä vuosikymmenen tai pari.
Elleivät he eläköidy republikaanipresidentin ja -senaatin aikana, aborttipäätös on vasta alkusoittoa pitkälle voittokululle, jossa otetaan monia askelia kohti sitä maailmaa, jonka luulimme haudanneemme vuosikymmenien taakse historiankirjoihin.
Radikaalein tuomareista, eli Clarence Thomas ilmoitti että seuraavaksi korkeimman oikeuden pitäisi punnita Obergefell-, Griswold- ja Lawrence-päätöksiä. Ne perustuvat kaikki perustuslain 14. lisäykseen. Tarkemmin:
Obergefell-päätös takaa sukupuolineutraalin avioliiton;
Griswold-päätös takaa oikeuden ehkäisyyn, ja;
Lawrence-päätös takaa oikeuden samaa sukupuolta olevien seksiin.
Enemmistöpäätöksessä korostetaan monta kertaa, että tuore Dobbs-päätös koskee vain aborttia, koska Roe-päätöksellä puututtiin uuden elämän synnyttämiseen. 14. lisäyksen oikeudet saattavat olla näiltä osin turvassa.
Mutta. Se ei tarkoita, etteikö päätöksiä voisi kumota muilla perusteilla.
Lawrence ja Griswold voivat olla liian radikaaleja kumottavia muille kuin radikaalikristityille. Toki mahdollisia, jos niitä vastaan aloitetaan suunnitelmallinen kampanja, kuten Roeta vastaan tehtiin.
Yksi tärkeä huomio: Oikeuden enemmistön tekstissä puhuttiin paljon sikiön elämän päättämisestä. Voisiko olla mahdollista, että sikiöt saisivat jonkinlaiset ihmisoikeudet? Se vaikuttaa “mahtavalta” tavalta kontrolloida naisia vielä pikkuisen lisää.
Samaa sukupuolta olevien avioliitto on melko varmasti tulilinjalla. Konservatiivien äänitorvi Fox News on pitkälti yli vuoden ajan pelotellut katsojiaan transihmisillä. Pelottelu alkoi koulujen vessoilla ja on sittemmin levinnyt luokkahuoneisiin. Tästä on hyvin lyhyt matka Obergefellin kaatamiseen.
Poliittisesti republikaaneilla saattaa olla auton kiinnisaaneen koiran ongelma. 50 vuotta taisteltiin Roen kumoamiseksi. Mitä seuraavaksi?
Radikaalikristityillä tuntuu olevan meno päällä. Entinen varapresidentti Mike Pence ehtikin jo vaatia liittovaltion kattavaa aborttikieltoa. Ehkäisy ja homoseksi ovat myös tulilinjalla ja poliitikot selkeästi heittävät löysää tavaraa seinään katsoakseen, mikä tarttuu.
Lyhyellä aikavälillä Dobbs-päätös voi hyödyttää demokraatteja ja tehdä siitä vaaliaseen punaisissa osavaltioissa. Mutta inflaation ja häämöttävän taantuman keskellä sekin on tosi vaikeaa.