Miksi nämä ihmiset pyrkivät presidentiksi?
… eli republikaanien esivaalitilanne kesäkuun alussa.
Virginian kuvernöörin mahdollisella presidentinvaalikampanjalla on vain yksi tarkoitus. Official Photo by Christian Martinez, Office of Governor Glenn Youngkin.
Toukokuussa se vihdoin tapahtui.
Kisa republikaanipuolueen presidenttiehdokkuudesta käännähti uusille kierroksille, kun Floridan kuvernööri Ron DeSantis vihdoin aloitti kampanjansa virallisesti. DeSantisin kampanjastartti Twitterin äänipalvelu Spacesissa oli lievästi sanottuna floppi. Tosin kaatuilevan äänikokouksen todellinen vaikutus DeSantisin presidenttihaaveisiin nähdään vasta, kun mielipidemittauksia kampanja-ajalta alkaa tulla enemmän.
Vappuun verrattuna esivaalikisaa selvästi johtava Donald Trump on Fivethirtyeightin keräämissä mielipidemittausten keskiarvoissa kasvattanut kannatustaan 1,7 prosenttiyksiköllä. Ron DeSantis on vastaavasti menettänyt suosiotaan 1,6 prosenttiyksikköä. Pitää huomioida, että Ron DeSantisin kannatuskäyrässä on hienoista nousua niin Fivethirtyieghtillä kuin Morning Consultillakin.
Muutokset ovat merkityksettömiä kampanjoiden kokonaiskuvan kannalta. Fivethirtyeightin aineistossa oli ainoastaan 6 mielipidemittaajaa, joiden otoksesta edes osa ajoittui DeSantisin kampanjastartin jälkeiselle ajalle.
Tämä osin selittänee senkin, miksi Etelä-Carolinan senaattorin Tim Scottin kannatus jää alle pääomasijoittaja Vivek Ramaswamyn. (Sivuhuomiona: Ramaswamy on sitä, mitä Andrew Yang oli demokraattien esivaalikilvassa 2019.)
Kannatustilanteen jämähtyneisyyden vuoksi lienee sopivaa siirtää huomiota ehdokkaiden määrään. DeSantisin lisäksi Tim Scott lähti toukokuun loppupuolella kilpaan. Lisäksi Arkansasin ex-kuvernööri Asa Hutchinson on Ramaswamyn lisäksi saanut lukemia taululle.
Pidätkö lukemastasi? Tilaa Vaalirankkurit-uutiskirje sähköpostiisi täältä ja saat uusimmat päivitykset aina, kun jotain tapahtuu.
7 nykyisen vakavasti otettavan ehdokkaan lisäksi tarjolle on tuppautumassa joukko muitakin: New Jerseyn entinen kuvernööri Chris Christie, New Hampshiren kuvernööri Chris Sununu, Pohjois-Dakotan kuvernööri Doug Burgum ja Virginian kuvernööri Glenn Youngkin harkitsevat kaikki eriasteisesti omia kampanjoitaan.
Tehdään seuraavassa pieni katsaus siihen, millä motiivilla kukakin ehdokas on pääosin liikkeellä.
Todennäköinen voittaja
Republikaanien presidenttiehdokas kaikella todennäköisyydellä on joko Donald Trump tai Ron DeSantis. Antaisin Trumpin voitolle 60 prosentin todennäköisyyden ja DeSantisille 35 prosenttia. Jämävitonen jääköön yllättäjälle.
Donald Trump (vas.) on ylivoimainen ennakkosuosikki. Ex-varapresidentti Mike Pence (kesk.) on lähtemässä kampanjoimaan lähiviikkoina. Ex-ulkoministeri Mike Pompeo ehti jo kieltäytyä ehdokkuudesta. State Department photo by Ron Przysucha/ Public Domain
Nyt näyttää siltä, että Trumpille pitää tapahtua jotain, jotta DeSantis voisi kammeta itsensä ex-presidentin ohi. Tai sitten DeSantis tarvitsee todella suosiollisen mediasyklin toisensa perään, jotain 2020–2022 kaltaista.
Muiden kandidaattien mahdollisuudet presidenttiehdokkuuteen edellyttävät sekä Trumpin luhistumista että DeSantisin tuhoutumista. Näistä ehkä toinen on jossain määrin mahdollista, mutta erittäin epätodennäköistä.
Kaikki kisaavat ehdokkaat varmasti haluavat Valkoiseen taloon, mutta kampanjoissa lienee sen verran järkeä, että todellinen palkinto kampanjasta voi olla jotain muuta. Spekuloidaan.
Haluaa varapresidentiksi
Trumpin entinen YK-suurlähettiläs Nikki Haley vaikuttaa kaikin puolin mukavalta ihmiseltä. Haley puhuu uudesta sukupolvesta, jonka täytyy ottaa johto niin republikaanipuolueessa kuin Washingtonissakin. Kannatus alle 5 prosenttia.
Ja jos Haley on mukava, voi pojat, niin on myös Tim Scott. Mies jota kukaan ei Etelä-Carolinan ja Washingtonin ulkopuolella tunne, mutta josta kellään ei ole mitään pahaa sanottavaa. Kannatus alle Vivek Ramaswamyn.
Jonain toisena, ennen vuotta 2015 olleena aikana Haley ja Scott olisivat olleet innostavia ja freesejä republikaanihahmoja. Nyt he tuntuvat jämähtäneen George W. Bushin aikaan. Kumpikin välttelee hyökkäämästä Trumpia vastaan ja esiintyy enemmän kokoavana voimana.
Tästä syystä kumpikin näyttää kisaavan Trumpin siipihenkilön tittelistä. Nikki Haley naisena ja monin tavoin lahjakkaana poliitikkona voisi miellyttää lähiöiden naisäänestäjiä ja rauhoittaa republikaanien maltillista siipeä. Tim Scott taas pystyy puhumaan rodusta tavalla, johon kukaan muu republikaanipuolueessa ei pysty. Trumpin aisaparina Scott olisi kova luu demokraateille.
Kiusaa Trumpia
Arkansasin entinen kuvernööri Asa Hutchinson ilmoitti kampanjassaan ensi töikseen, että Donald Trumpin pitäisi lopettaa presidenttiehdokkuuden tavoittelu paremmille johtajille. Sittemmin kritiikkiä on kuultu lisää, mutta Hutchinsonin kannatus on jäänyt kiltisti sanottuna olemattomaksi.
Kesäkuussa, aivan lähiviikkoina, New Jerseyn ex-kuvernöörin Chris Christien on määrä julistaa presidentinvaalikampanja avatuksi. Christie on esiintynyt republikaaneista ärhäkimmin ja haukkunut Trumpia muun muassa pelkuriksi ja Putinin käsinukeksi.
New Hampshire kuvernööri Chris Sununu puolestaan kutsui Trumpia kolminkertaiseksi häviäjäksi ja sanoi häpeävänsä CNN:n Town hallin yleisöä, joka hurrasi Trumpin valheille.
New Hampshiren kuvernööri Chris Sununu (vas.) moikkaili presidentti Joe Bidenia tuttavallisesti viime vuoden huhtikuussa. Official White House Photo by Adam Schultz.
Kuvernöörikolmikkoa kuvaa parhaiten se, että he haluavat selkeästi toimia vastavoimana Trumpille. Se voi toimia, jos kritisoijia löytyy lisää. Vuonna 2016 Trumpin yksi menestystekijä oli, että puolue ei merkittävästi vastustanut Trumpia. Yksittäiset ehdokkaat hän söi elävältä, mutta esimerkiksi vaaliväittelyissä Trumpia ei uskallettu haastaa kunnolla.
Hutchinson, Sununu tai Christie ei todellakaan pääse tällä kierroksella presidentiksi saati edes ehdokkaaksi. Mutta he voivat yhdessä rintamassa osoittaa, että kaikki republikaaneista eivät tällä kertaa halua Trumpia presidenttiehdokkaaksi.
Elää harhoissa
Seuraavaa kolmikkoa yhdistää jonkinlainen harha omista kyvyistä tai mahdollisuuksista.
Mike Pence haluaa presidenttiehdokkaaksi puolueesta, jonka johtaja sanoi Pencen ansaitsevan hirttotuomion. Pence kuvittelee voittavansa jollain reaganilaisella kampanjalla.
Vivek Ramaswamy on jonkinlainen tosielämän Connor Roy.
Doug Burgum on lähdössä presidenttikisaan Pohjois-Dakotan kuvernöörin paikalta.
Siis ihan oikeasti. Herätkää.
Mielessä 2028
Virginian kuvernööri Glenn Youngkin teki jotain oikein omassa vaalissaan vuonna 2021. Hän osasi yhdistää republikaanisen koulutuspolitiikan esiintyen samalla riittävän maltillisena, jotta tummansininen osavaltio valitsi tulipunaisen kuvernöörin.
Kuulostaa menestysreseptiltä.
Mutta.
Kukaan ei tunne Glenn Youngkinia Virginian ulkopuolella. Race to the WH:n seurannassa radiojuontaja Larry Elderilläkin on edes muutama prosentin kymmenys kannatusta. Youngkinilla ei mitään.
Youngkinilla tuntuu olevan jonkinlainen hinku vetäistä kampanja jo nyt. Ja olisihan se keino saada tunnettuutta vuoden 2028 presidentinvaaleja ajatellen.
Kiitos kun luit artikkelin! Jos haluat pysyä ajan tasalla päivityksistä, voit tilata uutiskirjeen täältä. Muista kuunnela myös päätuotteemme, eli Vaalirankkurit-podcast.