Voiko mielipidemittauksiin enää luottaa?
… eli vallanvaihdos Fivethirtyeightissä.
Dall-E-mallin näkemys G. Elliott Morrisista ja Nate Silveristä riitelemässä. Syöte: pollsters g. Elliott Morris and Nate Silver having a an argument digital art
Lupasin teille kuukauden välein analyysia republikaanien esivaalikilvasta. Sellainen on tulossa (spoiler alert: ei muutoksia kesäkuun tilanteeseen), mutta ensin täytyy kirjoittaa luvuista.
Nimittäin kesä–heinäkuun taitteessa eniten luottamassani ja käyttämässäni datasivustossa Fivethirtyeightissä tapahtui vallanvaihdos. Sivustoa päätoimittaneen Nate Silverin sopimus loppui, ja tilalle tuli Economist-lehdestä G. Elliott Morris.
Samalla Fivethirtyeightin republikaanien esivaaliseurannassa tapahtui jotakin omituista. Kannatuskäyrien muoto muuttui ei vain uusien keskiarvojen, vaan myös vanhojen keskiarvojen kohdalla. Uusilla käyrillä esimerkiksi 6. tammikuuta laskettu Ron DeSantisin ja Donald Trumpin ero oli kaventunut vaivaiseen 2 prosenttiyksikköön. Vanhoilla käyrillä ero oli noin 15 prosenttiyksikköä.
Tämä johtuu siitä, että Fivethirtyeightin omistaja ABC News, eli Disney, oli lisensoinut osan Nate Silverin käyttämistä ennuste- ja seurantamalleista. Kun Silverin sopimus loppui, umpeutuivat samalla myös lisenssit.
Tässä kirjoituksessa käyn lyhyesti läpi:
Mikä Fivethirtyeightin malleissa on muuttunut
Miksi Nate Silver ja G. Elliott Morris eivät pidä toisistaan
Voiko mielipidemittausten keskiarvoihin enää luottaa?
Varsinkin viimeinen kysymys on elintärkeä Yhdysvaltojen politiikan seuraajalle. Toisistaan eroavia mielipidemittauksia tulee niin paljon, että jonkinlainen keskiarvo on paras viitekehys kertomaan, kuinka vaaleissa saattaa käydä.
Nörttien sota
Rehoboam on keskeinen juoniveturi Westworld-tv-sarjan kolmannella tuotantokaudella. Rehoboam on tietokone, jonka ranskalaiset Seracin veljekset rakensivat ennustamaan tulevaisuutta. Sarjassa Seracit latasivat Rehoboamiin loputtoman määrän dataa, kunnes se pystyi mallintamaan koko ihmiskunnan historian supertarkasti. Siitä Seracit tiesivät, että Rehoboam pystyy ennustamaan myös tulevaisuutta.
G. Elliott Morris rakentaa periaatteessa Rehoboamia pienoiskoossa.
Tai näin ainakin olen ymmärtänyt New York Magazinen jutun perusteella. Morris ennusti 2020-preisdentinvaalin tuloksen oikein, kuten teki Silverkin. Miesten filosofiat eroavat epävarmuuteen suhtautumisessa.
Morris rakentaa ennustemalleja, jotka ennustavat menneet vaalit mahdollisimman tarkasti oikein. Hyvää tässä lähestymistavassa on, että politiikassa on pintakohinan alla tiettyjä lainalaisuuksia, jotka heilauttavat äänestäjien mieliä suuntaan tai toiseen. Tällä tavalla tuodaan tietynlaisia luonnonlakeja, varmuutta vaaliennusteisiin.
Pidätkö lukemastasi? Tilaa Vaalirankkurit-uutiskirje sähköpostiisi täältä ja saat uusimmat päivitykset aina, kun jotain tapahtuu.
Nate Silveriä puolestaan tituleerataan “epävarmuuden keisariksi”. Fivethirtyeightin Politics-podcastissa Silver on useaan kertaan tähdentänyt, että hänen mallinsa eivät saa menneiden vaalien tuloksia täysin oikein, sillä useimmat presidentinvaalien tulokset näyttävät väistämättömältä vasta jälkeenpäin. Barack Obama olisi voinut hävitä Hillary Clintonille tai John McCainille. Al Gore olisi voinut voittaa George W. Bushin. Bill Clinton olisi voinut hävitä George H.W. Bushille ja niin edelleen.
Siksi Silver leipoo malleihinsa epävarmuutta tarkoituksella. Se voi myös näyttäytyä tietynlaisena varmisteluna ja nössöilynä. Kun ennusteet ovat tiukoissa vaaleissa lähempänä 50–50-tilannetta, näyttää kumman tahansa voitto hyvältä ennusteessa. Toisaalta Trumpin aika varsinkin on opettanut, että mitä tahansa voi käydä.
(Tässä välissä mainittakoon, että olen auttamattoman puolueellinen. Olen kuunnellut ja lukenut Nate Silverin analyyseja vuodesta 2015 lähtien, ja 538:n Politics-podcast on suurin syy, miksi sain maanisen pakkomielteen Yhdysvaltojen politiikkaan.)
Siksi miehet eivät myöskään pidä toisistaan. Silverin mukaan Morris on yksi neljästä ihmisestä, jonka hän on blokannut Twitterissä. Tämän Silver kertoi tuoreessa Substackissaan, jossa hän kritisoi Morrisia siitä, että Morris oli ottanut kovan asenteellisen kannan republikaaneihin kallella olevaan Rasmussen-laitokseen.
Morris antoi Rasmussenille ukaasin, jonka mukaan heidän pitää avata ajatuksiaan ja metodejaan lukujen takana. Uhkana on, että Rasmussen poistetaan paitsi tulevasta, myös menneestä 538:n datasta.
Silverille tämä on punainen vaate. Hänen aikanaan 538 loi mielipidemittaajien luokitusjärjestelmän, jossa eri tutkimuslaitoksia painotetaan malleissa sen mukaan kuinka laadukkaita ne ovat. Tämä luokitusjärjestelmä tasapainottaa Rasmussenin ja muiden puolueellisten laitosten lukemia.
Tai näin olen ymmärtänyt. Huikkaa meikäläiselle tai Vaalirankkureille somessa tai tämän sivuston kautta, jos jotain meni pieleen.
Voiko Fivethirtyeightiin enää luottaa?
Tämähän se isoin kysymys on. Fivethirtyeight on ollut se luotettavin mielipidemittausten keskiarvojen tuottaja, ja vuoden 2022 välivaaleista 538:n ennusteet suoriutuivat hyvin.
Real Clear Politicsin keskiarvoihin en luota ilman vahvaa suola-annosta. RCP:n republikaanipainotus meni täysin vihkoon välivaaleissa, ja muutenkin RCP vetää melko punalasit päässä.
Fivethirtyeightin uusiin keskiarvoihin täytyy myös heittää pikku hyppysellinen suolaa. Mutta huomionarvoista on, että republikaanien esivaalin kevään keskiarvoissa erot Trumpin ja DeSantisin välillä ovat yhtä suuria kuin aiemminkin. Morrisin ja Silverin filosofinen ero kannattaa lukuja tulkitessa pitää mielessä.
Sitä paitsi Silver lupasi Substackissaan yrittää saada mallinsa julki myös 2024-vaaleja varten. Rehoboamin ja epävarmuuden keisarin uusintaottelu. Kyllä kiitos.